Luin äskettäin erittäin mielenkiintoisen Blake Fleetwoodin
kirjoittaman blogitekstin, joka herätti mielenkiintoni otsikolla ”If you want the american dream, go to Finland”. Fleetwood avaa kirjoituksessaan
amerikkalaisten unelman olevan yhtenäinen mahdollisuus kaikille, mahdollisuus menestyä
ahkeruudella.
Suomen sosiaalijärjestelmä on saanut viime aikoina paljon
negatiivista julkisuutta ja teksti avasi mielestäni aivan uudella tavalla
kansainvälisesti sitä, kuinka paljon hyvää sosiaalijärjestelmässämme on.
Suurimpana pointtina nimenomaan nousi, kuinka esimerkiksi yhdysvalloissa
varakkuus määrää hyvin paljon, kuinka hyvin tulet elämässäsi pärjäämään, ennen
kuin se on edes päässyt kunnolla alkamaankaan ja kuinka Suomessa perheen
varallisuudesta huolimatta, kaikilla on tasavertaisemmat lähtökohdat oman
elämän luomiseen. Kirjoittaja painottaa etenkin Suomen koulutusjärjestelmää,
mutta puhuu myös yleisesti keskimääräisen hyvästä elintasosta ja siihen
vaikuttavista muista tekijöistä.
Kirjoittaja nostaa esille Suomen loistavan menestyksen
kansainvälisissä PISA testeissä ja kuinka kaikilla on yhtenäinen oikeus koulunkäyntiin ja kuinka toisin kuin yhdysvalloissa, ei ole esimerkiksi yksityiskouluja
tai korkeita lukuvuosimaksuja ja kuinka koulutuksessa painotetaan yhteistyötä,
ei kilpailua. Tällöin jokaisella on
mahdollisuus kouluttautua ja pärjätä koulussa tasavertaisesti. Kirjoittaja myös tuo esille, kuinka Suomi on
yksi maailman onnellisimmista maista ja kuinka onnellisuus ja koulutus
mahdollistaa paremman yhteiskunnan rakentamista.
Usein kiinnitetään huomiota liian paljon niihin
asioihin, jotka ovat huonosti ja mitä meiltä uupuu. Tottakai kehitettävää
on ja on hyvä että keskustelua käydään, mutta kaiken kaikkiaan on hyvä
muistaa, että etenkin näin kansainvälisesti verrattuna ja Blake Fleetwoodin blogitekstin luettuaan voi mieleen hiipiä helpostikin ajatus, että meillähän menee aika
hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti